RSS-linkki
Kokousasiat:https://raahe10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://raahe10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Hae kokousasioista
Rakennetun ympäristön lautakunta
Pöytäkirja 23.09.2026/Pykälä 129
| Edellinen asia | Seuraava asia |  Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|
Saostus- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä
Rakennetun ympäristön lautakunta 21.05.2025 § 73
Valmistelija Ympäristöinsinööri Aino Alatalo
Jätelain (646/2011) 32 § 1. momentin mukaan kunnan on järjestettävä kotitalouksissa ja vapaa-ajan asunnoissa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Lisäksi kunnan vastuulle kuuluu tietyin edellytyksin ne liikehuoneiston yhdyskuntajätteet, jotka kerätään kiinteistöllä yhdessä edellä tarkoitettujen jätteiden kanssa. Jätelain 32 § 2 momentin mukaan kunnan on lisäksi järjestettävä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän saostus- ja umpisäiliölietteen jätehuolto.
Jätelain 35 § 1. momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Jätelain määrittämänä pääsääntönä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus (JL 36 §). Jätelakiin on jätetty kuitenkin mahdollisuus valita saostus- ja umpikaivolietteen osalta myös kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, mikäli jätelain määrittämät edellytykset täyttyvät (JL 37 §).
Kunta voi päättää, että saostus- ja umpisäiliölietteen kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, jos:
1) tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.
Raahessa ei ole lainvoimaista päätöstä saostus- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä. Jätelain 149 §:n mukaan kuljetusjärjestelmästä tuli päättää viimeistään 1.5.2013 mennessä. Raahessa asiasta ei ole kuitenkaan tehty päätöstä. Käytännössä käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus saostus- ja umpikaivolietteen osalta.
Saostus- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän toimivuutta on selvitetty 2025. Selvityksessä on selvitetty vesilaitoksilta vesijohtoverkkoon ja viemäriin liittyneiden määriä sekä vastaanotettuja lietemääriä. Lisäksi on haastateltu paikallisia yrityksiä. Laadittu selvitys on liitteenä.
Jätelain 38 §:n mukaan kunnan on ennen 35 §:n 4 momentissa ja 37 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 §:ssä.
Liitteet Selvitys saostus- ja umpikaivolietteen kuljetuksen tilanteesta Raahessa
Esittelijä Tekninen johtaja Vimpari Jarkko
Päätösesitys Raahen kaupungin jätehuoltoviranomainen asettaa saostus- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän selvityksen nähtäville 28.5. - 4.7.2025 väliseksi ajaksi mielipiteiden antamista varten. Selvitys lähetetään lausunnon antamista varten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, kaupungin terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisille, Raahen Vesi Oy:lle, Vihannin Vesi Oy:lle sekä alueella toimiville lietteenkuljetusyrityksille. Lausunnot ja mielipiteet pyydetään toimittamaan jätehuoltoviranomaiselle 4.7.2025 klo 15.00 mennessä.
Päätös Hyväksyi esityksen.
Rakennetun ympäristön lautakunta 12.11.2025 § 168
Valmistelija ympäristöinsinööri Aino Alatalo
Saostus- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän selvitys on kuulutettu kunnan internetsivuilla ja lisäksi pyydetty asiasta lausuntoja eri tahoilta. Asiasta saatiin lausuntoja kaksi kappaletta. Lausunnot ovat liitteenä. Asiasta ei jätetty määräaikana yhtään mielipidettä.
Lausuntojen mukaan jätelain 37 §:n mukaiset ehdot eivät täyty, jolloin ei ole edellytyksiä jatkaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena.
Raahessa ei ole lainvoimaista päätöstä saostus- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä. Käytännössä käytössä on kuitenkin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus saostus- ja umpikaivolietteen osalta.
Jätelain 37 §:n mukaisten ehtojen toteutuminen Raahessa nykyisellä kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella:
1. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
Raahessa toimii kuusi kuljetusyritystä, joista useampi toimii koko kunnan alueella, joten tyhjennyspalvelut ovat kaikille saatavilla. Tyhjennyshinnoissa on vaihtelua mm. sijainnin mukaan, mutta hintaerot eri alueille ovat pieniä. Merkittävämpiä eroja on hinnoissa eri yrittäjien välillä, jolloin kuluttajien suorittaman kilpailutuksen merkitys kasvaa.
2. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.
Nykytilanteessa kunta ei ole määrännyt vastaanottopaikkaa lietteille. Jätetaksassa ei myöskään ole hintoja saostus- ja umpikaivolietteelle. Nämä asiat on mahdollista korjata kunnan päätöksenteossa.
Selvityksen perusteella kaikilla asiakkailla ei ole sopimuksia kuljetusyrittäjien kanssa, vaan tilauksia tehdään soittamalla tarpeen mukaan. Sopimusten puute vaikeuttaa valvontaa ja on mahdotonta valvoa, onko jätehuoltomääräysten tyhjennysvälejä noudatettu. Lisäksi kaikki kuljetusyrittäjät eivät käytä SIIRTO-rekisteriä, jota käytetään lietekuljetusten seurantaan ja valvontaan. Näin ollen ei voida varmistaa onko jätteenkuljetuksissa noudatettu kunnan jätehuoltomääräyksiä ja minne jäte on toimitettu.
3. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Selvityksessä ei esitetty tarkempia tietoja, minne lietteet näiden muutaman yksittäisen yrityksen tekemien tyhjennysten tai kyselyyn vastaamattomien yritysten osalta on toimitettu. Tämän osalta ei voida näiden tietojen perusteella varmistua siitä, aiheutuuko tästä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Nykyisessä järjestelmässä kuljetuksia ei ole keskitetty ja toteutettu suunnitelmallisesti. Nykyisellään eri toimijat saattavat ajaa samoja reittejä lähekkäisissä kohteissa Raahen haja-asutusalueilla, tulleiden tyhjennystilausten mukaisesti. Tästä muodostuu potentiaalisesti runsaasti turhaa ajoa.
4. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.
Nykyinen järjestelmä tuo joustavuutta asukkaille esim. kiireellisessä tilanteessa tyhjennyksen voi tilata toiseltakin yritykseltä ja tyhjennyksen tilaaminen voidaan tehdä esim. kaivon täyttymishälyttimen perusteella.
Nykyinen järjestelmä mahdollistaa yritysten vapaan kilpailun jätteenkuljetuksessa. On mahdollista, että osan yritysten toiminta loppuu siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetuksen. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jossa kilpailutetaan urakoita, avaa markkinat myös uusille yrityksille. Hankintamenettelyyn tulee tässä vaihtoehdossa kiinnittää erityistä huomiota.
Jätelain 36 § mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus on ensisijainen kuljetusjärjestelmä, joka voidaan valita kunnan järjestämäksi jätteenkuljetusjärjestelmäksi, vaikka kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset täyttyisivät. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että kaikki Jätelain 37 § määrätyt ehdot kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty Raahessa. Edellytys jätteenkuljetusten jatkamisena kiinteistönhaltijan järjestämänä Raahessa on, että kaikki jätelain 37 §:ssä säädetyt ehdot täyttyvät.
Kuljetusjärjestelmäpäätöksen tulee perustua ainoastaan jätelain tulkintaan. Jätelain 37 § mukainen arviointi on tehty virkatyönä. Arvioinnissa on käytetty kuljetusyrityksien antamia tietoja, Raahen Vesi Oy:n antamia tietoja, ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa valvontaan liittyen.
Liitteet Selvitys saostus- ja umpikaivolietteen kuljetuksen tilanteesta Raahessa
Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Lausunto Raahen ympäristönsuojeluviranomainen
Esittelijä Tekninen johtaja Vimpari Jarkko
Päätösesitys Päätetään siirtyä Raahessa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen saostus- ja umpikaivolietteen osalta.
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus alkaa 1.4.2029.
Tämä kuljetusjärjestelmäpäätös laitetaan julkisesti nähtäville 37 vrk ajaksi kunnan internetsivuille.
Päätös Keskustelun kuluessa jäsen Niilo Ojala teki vastaesityksen, että asia palautetaan valmisteluun. Jäsenet Kari Laurila, Sari Niemelä, Timo Mattila ja Juha-Matti Harju kannattivat esitystä. Koska oli tehty päätösesityksestä poikkeava vastaesitys ja tätä kannatettiin, järjestettiin äänestys. Pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Niilo Ojalan esitystä äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin yhteensä 10 ääntä, neljä (4) JAA-ääntä (Jaakola Elina, Knuutila Salme, Linna Tapio ja Palokari Raili) ja kuusi (6) EI-ääntä (Harju Juha-Matti, Laurila Kari, Maarala Henna, Mattila Timo, Niemelä Sari ja Ojala Niilo). Äänin 6 - 4 tehty vastaesitys voitti eli asia palautetaan valmisteluun.
Merkitään pöytäkirjaan, että Elina Jaakola jättää päätöksestä eriävän mielipiteen, joka liitetään kirjallisena pöytäkirjaan.
Merkittiin pöytäkirjaan, että Ojala Toni poistui kokouksesta klo 18.10.
Merkittiin pöytäkirjaan, että Matti Rusko poistui kokouksesta esteellisenä asian käsittelyn ajaksi (osallisuusjäävi) ja Heikki Ouramo poistui kokouksesta esteellisenä asian käsittelyn ajaksi (intressijäävi).
Merkittiin pöytäkirjaan, että varajäsen Juha-Matti Harju (Matti Rusko) saapui kokoukseen asian käsittelyn alkaessa klo 18.10.
Rakennetun ympäristön lautakunta 23.9.2026 § 129
98/11.03.02/2025
Valmistelija kuntatekniikan päällikkö Eemeli Ojaniemi
Lupa- ja valvontavirasto on lähettänyt Raahen jätehuoltoviranomaiselle 25.6.2026 päivätyn kirjeen, jossa muistutetaan kuntien jätehuoltoviranomaisille jätelain mukaisista jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksistä. Kirjeessä Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että kunnan olisi tullut tehdä asiassa päätös jo vuonna 2013. Päätöksen valmistelu ja asiaan liittyvien selvitysten laatiminen tulisi aloittaa kuntien jätehuoltoviranomaisten toimesta viipymättä. Lupa- ja valvontavirasto tulee aloittamaan valvontatoimenpiteet niiden kuntien osalta, joissa päätösten valmistelu tai asiaan liittyvien selvitysten laatiminen ei ole edennyt 1.9.2026 mennessä.
Raahen jätehuoltoviranomainen on käsitellyt asiaa vuoden 2025 aikana, mutta päätöstä kuljetusjärjestelmästä ei ole tehty. Saostus- ja umpikaivolietteiden osalta on laadittu suppea selvitys nykytilanteesta. Viimeisimmän Rakennetun ympäristön lautakunnan käsittelyn jälkeen on asiaa selvitetty lisää pyytämällä kuljetusyrittäjiltä raportteja tehdyistä kaivojen tyhjennyksistä. Sellaisilta kuljetusyrittäjiltä, jotka käyttävät SIIRTO-rekisteriä, ei erillisiä raportteja ole pyydetty. Kaikilta yrittäjiltä ei pyynnöstä huolimatta saatu raporttia.
Selvityksen mukaan jätelain 37 §:n mukaiset ehdot eivät kokonaisuudessaan täyty nykyisessä tilanteessa. Jotta voitaisiin päättää Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetusjärjestelmästä, tulisi kaikkien ehtojen täyttyä. Vaikka nykyisestä tilanteesta laadittaisiin laajempikin selvitys, jossa esimerkiksi tehtäisiin asukaskysely, selvitys ei muuta jo havaittuja puutteita järjestelmässä.
Jätelain 36 §:n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus on jätelain jätehuoltojärjestelmässä ensisijainen vaihtoehto kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämiselle, jollei jätelain 37 § tai 41 §:stä muuta johdu. Edellytys jätteenkuljetusten jatkamisena kiinteistönhaltijan järjestämänä Raahessa on, että kaikki jätelain 37 §:ssä säädetyt ehdot täyttyvät.
Jätelain 37 §:n mukaisten ehtojen toteutuminen Raahessa nykyisellä kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella:
1. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
Raahessa toimii kuusi kuljetusyritystä, joista useampi toimii koko kunnan alueella, joten tyhjennyspalvelut ovat kaikille saatavilla. Tyhjennyshinnoissa on vaihtelua mm. sijainnin mukaan, mutta hintaerot eri alueille ovat pieniä. Merkittävämpiä eroja on hinnoissa eri yrittäjien välillä, jolloin kuluttajien suorittaman kilpailutuksen merkitys kasvaa.
2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Nykytilanteessa kunta ei ole määrännyt vastaanottopaikkaa lietteille. Jätetaksassa ei myöskään ole hintoja saostus- ja umpikaivolietteelle. Nämä asiat on mahdollista korjata kunnan päätöksenteossa.
Selvityksessä ei esitetty tarkempia tietoja, minne lietteet alueella muutamia yksittäisiä tyhjennyksiä tekevien yritysten tai kyselyyn vastaamattomien yritysten osalta on toimitettu. Tämän osalta ei voida näiden tietojen perusteella varmistua siitä, aiheutuuko tästä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Nykyisessä järjestelmässä kuljetuksia ei ole keskitetty ja toteutettu suunnitelmallisesti. Sopimusten puute aiheuttaa mm. ruuhkaisia aikoja keväälle ja syksylle. Nykyisellään eri toimijat saattavat ajaa samoja reittejä lähekkäisissä kohteissa Raahen haja-asutusalueilla, tulleiden tyhjennystilausten mukaisesti. Tästä muodostuu potentiaalisesti runsaasti turhaa ajoa.
Kaikki alueella toimivat kuljetusyrittäjät eivät kuulu jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltomääräyksien mukaan jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Näin ollen voidaan todeta, ettei Raahen alueella noudateta kaikilta osin jätehuoltomääräyksiä.
3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.
Nykyinen järjestelmä tuo joustavuutta asukkaille esim. kiireellisessä tilanteessa tyhjennyksen voi tilata toiseltakin yritykseltä ja tyhjennyksen tilaaminen voidaan tehdä esim. kaivon täyttymishälyttimen perusteella.
Nykyinen järjestelmä mahdollistaa yritysten vapaan kilpailun jätteenkuljetuksessa. On mahdollista, että osan yritysten toiminta loppuu siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetuksen. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jossa kilpailutetaan urakoita, avaa markkinat myös uusille yrityksille. Hankintamenettelyyn tulee tässä vaihtoehdossa kiinnittää erityistä huomiota.
Kaikki kuljetusyrittäjät eivät käytä SIIRTO-rekisteriä, jota käytetään lietekuljetusten seurantaan ja valvontaan. Kaikilta kuljetusyrittäjiltä ei ole myöskään saatu tietoa tyhjennyksistä edes pyydettäessä. Näin ollen voidaan todeta, ettei kuljetuksissa ole noudatettu jätelakia. Puuttuvien tietojen vuoksi ei voida varmistaa, että jätehuoltomääräyksien tyhjennysväliä on noudatettu.
Nykyinen järjestelmä ei tue viranomaisen toimintaa. Viranomainen ei pysty valvomaan lietteiden kuljetuksia, koska tyhjennyksiä ei raportoida jätelain mukaisesti SIIRTO-rekisteriin. Tämän vuoksi kokonaisvaikutuksia ei voida arvioida myönteisiksi.
Yhteenveto
Kuljetusjärjestelmäpäätöksen tulee perustua ainoastaan jätelain tulkintaan. Edellytys jätteenkuljetusten jatkamisena kiinteistönhaltijan järjestämänä Raahessa on, että kaikki jätelain 37 §:ssä säädetyt ehdot täyttyvät. Yhteenvetona on todettava, että kaikki Jätelain 37 §:ssä määrätyt ehdot kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty Raahessa. Vaikka tehty selvitys on suppea ja siinä on osittain selvittämättä jääneitä asioita, niin ehtojen täyttymisen arviointiin riittää se, että nykyjärjestelmässä on useampia esille tulleita puutteita, joiden vuoksi Jätelain 37 §:n ehdot eivät täyty.
Liitteet Lupa- ja valvontaviraston muistutus 25.6.2026
Selvitys saostus- ja umpikaivolietteen kuljetuksen tilanteesta Raahessa
Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Lausunto Raahen ympäristönsuojeluviranomainen
Esittelijä Tekninen johtaja Vimpari Jarkko
Päätösesitys
Päätetään siirtyä Raahessa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen saostus- ja umpikaivolietteen osalta.
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus alkaa 1.11.2029.
Tämä kuljetusjärjestelmäpäätös laitetaan julkisesti nähtäville 37 vrk ajaksi kunnan internetsivuille.
Päätös
Merkittiin pöytäkirjaan, että Heikki Ouramo (intressijäävi) poistui tämän asian käsittelyn ajaksi klo 18.55 - 19.48. Varajäsen Matti Oikarinen saapui kokoukseen klo 18.56 ja poistui tämän asian käsittelyn jälkeen.
Keskustelun kuluessa Matti Rusko teki ehdotuksen:
"Rakennetun ympäristön lautakunta päättää palauttaa saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetusjärjestelmää koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi kiireellisenä.
Lautakunta toteaa, että Raahessa on tehty 14.5.2025 päivätty kuljetusjärjestelmäselvitys ja asiasta on saatu viranomaislausunnot. Selvitys osoittaa nykyjärjestelmässä olevan toimivia palveluja mutta myös merkittäviä puutteita rekisteritiedoissa, raportoinnissa, vastaanottopaikan määräämisessä ja tyhjennysvelvoitteiden seurannassa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on 25.6.2025 katsonut, ettei toimitetun selvityksen perusteella ole edellytyksiä jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta. ELY on samalla nimenomaisesti todennut, että jos tätä järjestelmää halutaan edelleen tarkastella, on tehtävä uusi selvitys. Päätös on tehtävä viipymättä mutta riittävin selvityksin ja perusteluin.
Lautakunta edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
1. Kaupungin vastuulla olevien puutteiden korjaaminen välittömästi
Valmistellaan viipymättä päätös lietteiden vastaanotto- tai käsittelypaikasta sekä lietteiden vastaanotto- ja käsittelymaksujen sisällyttämisestä jätetaksaan soveltuvin osin.
Raahen 14.5.2025 selvityksen mukaan lietteille ei ollut osoitettu tiettyä vastaanottopaikkaa eikä lietteiden vastaanottohintaa ollut sisällytetty kaupungin jätetaksaan. Selvityksessä todetaan myös, että lietettä on toimitettu Raahen Vesi Oy:n lisäksi muiden kuntien vastaanottopaikkoihin.
Valmistelussa tarkistetaan näiden tietojen ajantasaisuus ja korjataan mahdollisesti edelleen voimassa olevat puutteet kuljetusjärjestelmän valinnasta riippumatta.
2. Kiinteistö- ja kuljetusrekisterin täydentäminen
Selvitetään kunnan vastuulle kuuluvien saostus- ja umpisäiliölietteiden keräyksen piirissä olevat kiinteistöt, niiden jätevesijärjestelmät sekä toteutuneet tyhjennykset.
Raahen vuoden 2025 selvityksen mukaan kaupungilla ei ollut kattavaa rekisteriä kiinteistöjen saostus- ja umpisäiliöistä. Selvityksessä tunnistettiin 2 669 vesijohtoverkkoon liittynyttä mutta viemäriverkon ulkopuolella olevaa kiinteistöä. Tämä ei sellaisenaan osoita lietesäiliöiden tai tyhjennysvelvollisten kiinteistöjen täsmällistä määrää.
Rekisteri täydennetään yhdistämällä käytettävissä olevat kiinteistö-, vesihuolto-, kuljetus- ja vastaanottotiedot. Epäselvät tapaukset selvitetään kiinteistönhaltijoilta.
Samalla arvioidaan, mitä rekisterin puutteet merkitsevät nykyjärjestelmän lainmukaisuuden arvioinnille ja miten rekisterin ylläpito järjestetään kummassakin kuljetusjärjestelmässä.
3. Siirtoasiakirjat, kuljetustiedot ja tyhjennysvelvoitteet
Selvitetään kuljetusyritysten jätehuoltorekisterimerkinnät, siirtoasiakirjojen laatiminen, SIIRTO-rekisteriin toimitetut tiedot sekä kunnan jätehuoltoviranomaiselle kuuluvien tietojen saatavuus.
Raahen selvityksessä todetaan, että kyselyyn vastanneet yrittäjät laativat siirtoasiakirjoja mutta osa käytti paperisia asiakirjoja. ELY-keskus puolestaan huomauttaa, ettei kaikkia vaadittuja tietoja ole toimitettu SIIRTO-rekisteriin. Nämä ovat toisistaan erotettavia velvoitteita, joiden toteutuminen on tarkistettava.
Selvitetään lisäksi, kuinka monella kiinteistöllä jätehuoltomääräysten mukainen tyhjennysväli on toteutunut ja kuinka monella ei.
Pelkästä puuttuvasta rekisteritiedosta ei tule päätellä, että tyhjennys olisi jäänyt tekemättä. Vastaavasti tyhjennysten toteutumista ei voida pitää osoitettuna ilman riittävää näyttöä.
Havaitut laiminlyönnit saatetaan viipymättä toimivaltaisten valvontaviranomaisten käsiteltäviksi.
4. Palvelujen saatavuus, asiakaskokemukset ja hintojen kohtuullisuus
Täydennetään vuoden 2025 yrityskyselyä kiinteistönhaltijoille suunnatulla alueellisesti kattavalla kyselyllä sekä toteutuneisiin laskuihin ja tyhjennystietoihin perustuvalla tarkastelulla.
Vuoden 2025 selvityksessä kysely lähetettiin kuudelle pääasialliselle kuljetusyritykselle ja siihen vastasi neljä. Kaikki vastanneet ilmoittivat palvelevansa koko Raahen aluetta ja toteuttavansa tyhjennykset alle viikossa, yleensä parissa päivässä. Yritysten ilmoittamat sijainnista johtuvat hintaerot olivat pienimmillään 2–10 euroa, ja yritysten väliset hintaerot olivat suurempia.
ELY-keskus on kuitenkin arvioinut, ettei nykyisen hinnoittelun syrjimättömyys toteudu, eikä asukaskyselyä ollut tehty. Nämä ristiriitaiset arviot selvitetään toteutuneiden hintojen, palvelusisältöjen ja kustannustekijöiden avulla.
Erityisesti tarkastellaan Vihannin ja muiden haja-asutusalueiden palvelujen saatavuutta, kiireellisiä tyhjennyksiä sekä mahdollisia tapauksia, joissa kiinteistö ei ole saanut palvelua kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
5. Lietteiden vastaanottoketju ja ympäristöturvallisuus
Selvitetään, minne kunnan vastuulle kuuluvat lietteet on tosiasiallisesti toimitettu ja vastaavatko kuljetus- ja vastaanottotiedot toisiaan.
Vuoden 2025 selvityksen mukaan Raahen Vesi Oy vastaanotti vuonna 2024 yhteensä 8 901 kuutiometriä saostus- ja umpisäiliölietettä. Selvityksessä todetaan kuitenkin myös, että osa lietteistä toimitettiin muiden kuntien puhdistamoille. ELY-keskuksen mukaan yksittäisiä tyhjennyksiä tehneiden tai kyselyyn vastaamattomien yritysten lietteiden toimituspaikkoja ei ollut riittävästi selvitetty.
Kuljetus-, SIIRTO- ja vastaanottotiedot sovitetaan yhteen. Mahdolliset tietopuutteet, luvattomat toimituspaikat ja ympäristöriskit yksilöidään.
6. Syrjäkylien, maatilojen ja yritysten kuljetusten kokonaisvaikutukset
Laaditaan Vihannin ja muiden haja-asutusalueiden olosuhteet huomioiva logistinen vaikutusarviointi.
Selvitetään, missä määrin sama kuljetusyritys tai ajoneuvo hoitaa nykyisin samalla alueella kotitalouksien, maatilojen ja muiden yritysten lietekuljetuksia sekä miten kuljetusjärjestelmän muuttaminen vaikuttaisi näihin järjestelyihin.
Arvioinnissa erotetaan kunnan vastuulle kuuluvat saostus- ja umpisäiliölietteet muista lietejakeista, joiden järjestämisvastuu voi olla erilainen.
Selvitetään molemmissa järjestelmissä:
· kuljetusreittien ja ajokilometrien muutokset;
· kaluston käyttöaste ja mahdollinen päällekkäinen liikenne;
· polttoaineenkulutus ja päästöt;
· yksityisteiden kuormitus ja kunnossapitovaikutukset;
· maatilojen ja yritysten palvelujen saatavuus ja kustannukset;
· kiireellisten tyhjennysten ja poikkeustilanteiden järjestäminen.
Arvioinnissa huomioidaan sekä kunnan järjestämän kuljetuksen mahdollinen reittioptimointi että nykyisten yhteisten kuljetusten mahdollinen eriytyminen.
7. Palvelujen joustavuus ja tuleva palvelutaso
Määritellään vertailukelpoinen palvelutaso molemmille järjestelmille.
Raahen selvityksessä nykyjärjestelmän vahvuuksiksi on tunnistettu asiakkaan mahdollisuus tilata kiireellinen tyhjennys toiselta yritykseltä sekä tehdä tilaus säiliön täyttymishälyttimen perusteella.
Mahdollisen kunnan järjestämän kuljetuksen osalta selvitetään, miten vastaava palvelutaso turvattaisiin kilpailutuksessa ja sopimusehdoissa. Samalla arvioidaan, miten nykyjärjestelmässä varmistetaan määräysten mukaiset tyhjennykset myös silloin, kun asiakas tilaa palvelun tarpeen mukaan.
8. Kustannus- ja yritysvaikutusten vertailu
Laaditaan vertailukelpoinen pitkän aikavälin kustannusarvio molemmista järjestelmistä.
Arvioinnissa huomioidaan kuljetus- ja käsittelymaksut, asiakaspalvelu, laskutus, tietojärjestelmät, kilpailutus, sopimushallinta, kalustoinvestoinnit, kiireelliset tyhjennykset sekä järjestelmämuutoksen mahdolliset kertakustannukset.
Kustannukset esitetään erikseen keskustaajaman, Vihannin ja muiden haja-asutusalueiden osalta. Tulevien kilpailutushintojen epävarmuus tuodaan esiin vaihtoehtoisilla laskelmilla.
Yritysvaikutuksissa huomioidaan erikoiskaluston käyttöaste, nykyiset investoinnit, henkilöstö, palvelujen jatkuvuus ja mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin.
9. Riippumaton täydentävä selvitys
Lautakunta edellyttää, että puuttuva logistinen ja taloudellinen vaikutusvertailu teetetään riippumattomalla asiantuntijalla.
Asiantuntijan tehtävänä ei ole ratkaista kuljetusjärjestelmän lainmukaisuutta lautakunnan puolesta, vaan tuottaa todennettava ja tasapuolinen vertailu päätöksenteon tueksi.
Selvityksen tulee hyödyntää jo tehtyä vuoden 2025 selvitystä eikä toistaa tarpeettomasti valmiiksi tutkittuja asioita.
10. Kiireellinen jatkovalmistelu
Valmistelija tuo lautakunnalle viipymättä aikataulun, jossa yksilöidään välittömästi korjattavat puutteet, tarvittavat täydennysselvitykset ja uuden päätöskäsittelyn ajankohta.
Täydennykset rajataan päätöksenteon kannalta olennaisiin kysymyksiin ja toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä.
Valmistelussa arvioidaan uuden kuulemisen tarve. Täydennetty päätösesitys perustellaan erikseen jätelain 37 §:n kunkin edellytyksen osalta.
Perustelut
Raahessa ei ole tehty saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetusjärjestelmästä jätelain siirtymäsäännöksen edellyttämää päätöstä. Lupa- ja valvontavirasto on 25.6.2026 päivätyssä yleiskirjeessään muistuttanut kuntia päätöksen tekemisestä ja valmistelun kiireellisyydestä. Asiaa ei voida jättää avoimeksi määräämättömäksi ajaksi.
Vuoden 2025 selvitys antaa päätöksenteolle olennaista tietoa. Se osoittaa, että alueella toimii useita kuljetusyrityksiä, palvelua on yritysten ilmoitusten mukaan saatavilla nopeasti ja nykyjärjestelmä mahdollistaa joustavat tyhjennystilaukset. Samassa selvityksessä todetaan kuitenkin merkittäviä puutteita viranomaisen rekisterissä, kuljetustietojen toimittamisessa ja lietteiden vastaanottopaikan määräämisessä.
ELY-keskus on katsonut, etteivät nykyjärjestelmän jatkamisen edellytykset täyty toimitetun selvityksen perusteella. Sen lausunto sisältää myös täsmällisen ohjeen jatkovalmisteluun: jos kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta halutaan edelleen tarkastella, on tehtävä uusi selvitys, jossa arvioidaan muun muassa palvelujen toimivuutta eri alueilla, kuljetushintoja ja SIIRTO-rekisterin käyttöä.
Lautakunnan tehtävänä on ratkaista asia lain edellytysten ja riittävän tosiseikaston perusteella. ELY-keskuksen lausunto on merkittävä viranomaiskannanotto, mutta se ei korvaa lautakunnan omaa päätöstä eikä poista velvollisuutta perustella ratkaisua.
Havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Kaupungin vastuulla olevia vastaanottopaikkaa, jätetaksaa ja rekisteriä koskevia puutteita ei tule jättää odottamaan kuljetusjärjestelmän muuttumista. Vastaavasti kuljetusyritysten lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen on varmistettava toimivaltaisten viranomaisten toimenpitein.
Kuljetusjärjestelmän muuttamisen vaikutuksia on lisäksi tarkasteltava Raahen paikallisissa olosuhteissa. Vihannin ja muiden haja-asutusalueiden pitkät kuljetusmatkat, yksityistiet, maatilojen palvelutarpeet ja mahdolliset yhteiset kuljetusreitit voivat vaikuttaa merkittävästi kokonaiskustannuksiin. Toimitettu aineisto ei osoita näiden vaikutusten määrällistä suuruutta.
Myöskään järjestelmämuutoksen tulevia kustannuksia ei voida päätellä yksin nykyisten tyhjennyshintojen tai yleisten reittioptimointia koskevien oletusten perusteella.
Palautusesityksen tarkoituksena on saada ratkaisevat puuttuvat tiedot nopeasti, korjata todetut puutteet ja tehdä lainmukainen päätös ilman tarpeetonta viivytystä."
Niilo Ojala kannatti annettua ehdotusta. Koska on tehty pohjaesityksestä poikkeava ehdotus, jota kannatettiin, järjestettiin äänestys. Ne, jotka kannattivat pohjaesitystä, äänestivät JAA, ja ne, jotka kannattivat muutosesitystä, äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Jaakola Elina, Laurila Kari, Linna Tapio) ja 7 EI-ääntä (Huhtamäki Birgitta, Kellola Sari, Niemelä Sari, Ojala Niilo, Oikarinen Matti, Rusko Matti, Turunen Merja) sekä yksi TYHJÄ-ääni (Mattila Timo). Näin ollen vastaehdotus tuli lautakunnan päätökseksi. Äänestysluettelo liitteenä.
Elina Jaakola ja Jarkko Vimpari jättivät päätökseen eriävät mielipiteet, jotka ovat kirjallisena pöytäkirjan liitteenä.
Merkittiin pöytäkirjaan, että lähidemokratiatoimikunnan edustaja Kari Pietilä poistui tämän asian käsittelyn aikana klo 19.20. Merkittiin pöytäkirjaan, että Aino Alatalo esitteli kuljetusjärjestelmäasioita kokouksessa ja poistui tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.55.
Merkittiin pöytäkirjaan, että kokous piti jaloittelutauon 19.49 - 19.56.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje
Kokousasia PDF-muodossa
|