Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 28.04.2025/Pykälä 48

Kaupunginhallitus 14.04.2025 § 140

Valmistelija Kehitysjohtaja Pasi Pitkänen ja hallintojohtaja Matti Bergman

 Valtuutettu Anu Mattilan esittämä Raahen Perussuomalaiset valtuustoryhmän valtuustoaloite 24.2.2025:

 Hanketyöntekijän palkkaaminen EU-hankeavustusten hakemiseksi Raahen kaupungille kolmen vuoden kokeiluna.

 Raahen kaupungilla on monia kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia, joiden toteuttamista voidaan edistää EU-rahoituksen avulla. EU tarjoaa monia erilaisia rahoitusohjelmia, joiden avulla voidaan tukea muun muassa infrastruktuurihankkeita, elinkeinoelämän kehittämistä, koulutusta, kulttuuria ja ympäristöhankkeita. Hyödyntääksemme näitä mahdollisuuksia tehokkaasti ehdotamme, että Raahen kaupunki palkkaa hanketyöntekijän, jonka tehtävänä on EU-hankeavustusten hakeminen ja hankkeiden koordinointi.

 Ehdotamme, että hanketyöntekijä palkataan aluksi kolmen vuoden määräaikaisella sopimuksella, jonka aikana arvioidaan työn tuloksia ja vaikutuksia kaupungin kehitykseen. Hanketyöntekijän päätehtäviä olisivat:

 • EU-rahoitusmahdollisuuksien kartoitus ja hakeminen

 • Hankesuunnitelmien laatiminen ja toteutuksen koordinointi

 • Kaupungin eri toimialojen tukeminen hankerahoituksen hyödyntämisessä

 • Yhteistyö alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa

 • Hankehallinnon ja raportoinnin toteuttaminen

 Kokemukset muista kunnista osoittavat, että hanketyöntekijän avulla voidaan merkittävästi lisätä EU-rahoituksen hakemista ja siten edistää kaupungin kehitystavoitteita ilman merkittävää omaa rahoitusosuutta. Hanketyöntekijä voi tuoda kaupungille pitkällä aikavälillä huomattavia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä.

 Hanketyötekijä voisi tienata oman palkkansa, ja paljon enemmän, jos hankerahoitusta saadaan Raaheen huomattavasti nykyistä enemmän.

 Ehdotamme, että Raahen kaupunki ryhtyy valmistelemaan hanketyöntekijän palkkaamista ja arvioi mahdollisia rahoituslähteitä työn toteuttamiseen.

 Kehitysjohtaja Pasi Pitkäsen ja hallintojohtaja Matti Bergmanin vastaus 14.4.2025:

 Suomen liittyessä EU:hun vuonna 1995, julkisen sektorin toteuttama kehittämistoiminta siirtyi lähes kokonaan hankkeilla toteutettavaksi ja rahoitettavaksi. Raahen kaupungilla on kaikilla toimialoilla hanketoimintaa. Rahoituslähteet vaihtelevat kansallisista ministeriöiden rahoituksista EU-rahoitusinstrumenttien kautta toteutettaviin hankkeisiin. Hankkeita ei toteuteta vain hankkeiden vuoksi. Toteutetut hankkeet ovat kaupunkistrategian mukaisia ja niiden toteuttaminen on ollut perusteltua. Käytännössä hanketoiminnalla monistetaan budjetoitua kuntarahoitusta ja siten kasvatetaan kaupungin ja koko seudun kehittämistoiminnan volyymia. Kuluvalla valtuustokaudella on toteutettu noin 70 hanketta, joiden budjettien kokonaisvolyymi on noin 12 miljoonaa euroa.

 Raahen kaupungilla, Raahen seudun kehityksellä ja kaupunkikonsernilla on useita henkilöitä, joilla on ammattitaitoa erilaisten hankehakemusten kirjoittamiseen. Kaupungilla ei ole päätoimista hankekirjoittajaa, eikä kaupungilla ei ole tällä hetkellä budjetoituina palkkakuluja hankekirjoittajalle. Hankekirjoittajan palkan jyvittäminen eri hankkeisiin ei ole teknisesti tarkoituksenmukaista eikä rahoittajien ohjeistuksen mukaan useinkaan mahdollista. Mikäli valtuustoaloitteen mukainen kokeilu aloitettaisiin, tuli hankekirjoittajalle budjetoida vuosille 2026-2028 erillinen rahoitus. Tämän lisäksi kaupungin tulisi lisätä budjettiin varattua hankkeiden omarahoitusosuutta, sillä ilman omarahoitusosuutta olevaa  hankerahaa ei ole saatavilla. Viimeaikainen kehitys on ollut päinvastaista, sillä budjetin tasapainottamistoimenpiteiden yhteydessä on hankkeiden omarahoitusosuusvarauksia pienennetty.

 Hankekirjoittaja on yleishenkilö. Jotta häntä voitaisiin hyödyntää optimaalisesti, tulisi hänen olla tiiviissä yhteistyössä eri toimialoihin. Toimialojen tulisi osoittaa erillistä henkilöresurssia hankekirjoittajan tueksi. Hankkeiden haut ovat pistemäisiä ja keskittyvät tiettyihin ajankohtiin. Mikäli kokoaikainen hankekirjoittaja palkattaisiin, täytyisi hänen toimenkuvaansa olla mahdollista liittää tarvittaessa myös muita työtehtäviä. Työajan käytön optimoimiseksi täytyisi myös selvittää, voisiko kaupungilla olla yhteinen hankekirjoittaja jonkin muun toimijan kanssa.

 Hankkeiden hyödyllisyydestä, vaikuttavuudesta ja tarpeellisuudesta on tullut tällä valtuustokaudella eri valtuustoryhmiltä mm. budjettivalmisteluiden yhteydessä erilaisia näkemyksiä. Osa valtuustoryhmistä on ollut sitä mieltä, että hankkeiden määrää ja hankeisiin käytettyä omarahoitusosuutta tulisi vähentää tai ainakin uudelleen suunnata. Valtuustoryhmiltä on tullut myös vahvaa evästystä siihen suuntaa, että kaupungin henkilöstön määrää tulee vähentää, ei lisätä. Kaupunkiorganisaatiossa on tällä hetkellä esimerkiksi tulevaisuuslautakunnan osalta selkeää ja kriittistä resurssivajausta, joka tulisi saada hoidettua ennen hankekirjoittajan tyyppisiä lisärekrytointeja.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Mikkola-Riekkinen Leena

Päätösesitys  Esitetään kaupunginvaltuustolle:

Annetaan valtuustoaloitteeseen kehitysjohtaja Pasi Pitkäsen ja hallintojohtaja Matti Bergmanin valmistelema vastaus.

Todetaan asia aloitteena loppuun käsitellyksi.

Päätös Hyväksyi esityksen.

Kaupunginvaltuusto 28.04.2025 § 48  

196/00.01.04/2025  

Päätösesitys Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle:

 Annetaan valtuustoaloitteeseen kehitysjohtaja Pasi Pitkäsen ja hallintojohtaja Matti Bergmanin valmistelema vastaus.

Todetaan asia aloitteena loppuun käsitellyksi.

Päätös Keskustelun kuluessa Jari Seppänen teki seuraavanlaisen esityksen: "Kaupunginvaltuusto ei voi todeta valtuustoaloitetta loppuun käsitellyksi hallintojohtajan ja kehitysjohtajan vastauksen pohjalta, vaan edellyttää, että seuraavat toimenpiteet selvitetään ja valmistellaan edelleen:

1. Hankekirjoittajan rekrytointimahdollisuudet tulee selvittää perusteellisemmin – Ei voida jättää huomiotta, että nykyisellään suuri osa kaupungin kehittämistoiminnasta rahoitetaan hankkeiden kautta. Koska hankehakemusten laatu ja määrä vaikuttavat suoraan siihen, miten paljon ulkopuolista rahoitusta kaupunki saa, tulisi harkita, voisiko hankekirjoittajan rekrytointi pitkällä aikavälillä olla kustannusneutraali tai jopa tuottava investointi.

2. Kokeiluluontoista mallia tulee valmistella – Kokoaikaisen hankekirjoittajan palkkaamisen sijaan pitää harkita esityksessä mainittua määräaikaista kokeilua (esim. 3 vuotta), jonka aikana selvitetään, parantaako hankekirjoittaja kaupungin hankesalkkua ja rahoituksen saantia. Kokeilun tuloksia tulee seurata ja arvioida määrällisesti ja laadullisesti vuosittain.

3. Mahdollisuus yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa tulee kartoittaa aktiivisesti – Esityksessä mainittu yhteistyö muiden kuntien tai alueellisten toimijoiden kanssa on kannatettava idea. Tällainen malli voi keventää kaupungin omaa kustannusrasitusta ja lisätä osaamista.

4. Resursointia ei tule tarkastella nollasummapelinä – On tärkeää tunnistaa, että kehittämistyön laiminlyönti voi pidemmän päälle johtaa kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman heikkenemiseen. Kehittämistoiminnan tueksi osoitettu resurssi ei ole vastoin henkilöstön vähentämistavoitteita, mikäli se mahdollistaa tuottavampaa toimintaa ja ulkopuolisen rahoituksen lisäämistä.

5. Kaupungin strategiatavoitteet edellyttävät proaktiivista kehittämistä – Mikäli kaupungin strategia edellyttää aktiivista hanketoimintaa, tulee sen tueksi osoittaa myös riittävät resurssit. Ilman operatiivista kapasiteettia ei voida realistisesti toteuttaa strategisia tavoitteita.

Päätösesitys: Asia palautetaan valmisteluun ja tuodaan uudelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2025 aikana."
Meeri Pääkkö ja Jonne Törmäkangas kannattivat Jari Seppäsen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, joten kaupunginvaltuuston tulee äänestää asiassa. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Jari Seppäsen esitystä, äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin.

Annetussa äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys sai 35 JAA-ääntä (Ahokas-Tuohinto Pirkko, Anttila Marko, Kaurala Reijo, Eteläaho Jani, Haapajoki Tita, Rautio Risto, Flink Vesa, Honkala Matti, Hummastenniemi Matti, Hänninen Katja, Jaakola Elina, Karppinen Aimo, Oikarinen Matti, Laurila Kari, Lehmusketo Viljo, Lumijärvi Liisa, Maliniemi Arja, Laurila Matti, Mutka-Leinonen Kristiina, Nikula Matti, Nurro Sari, Ojala Niilo, Ollanketo Tarja, Törmikoski Jari, Pekkala Sari, Poukkula Pekka, Linna Tapio, Pihlajamaa Esa, Sorvari Seppo, Törmi Paavo, Valtanen Pirkko, Ylikulju Elsi, Ylisirniö Esa, Ylisirniö Kirsi, Äijälä Samuli) ja Jari Seppäsen esitys sai 8 EI-ääntä (Hanhikorpi Tiina, Kallela Jaakko, Mattila Anu, Mattila Timo, Pääkkö Meeri, Saarenpää Eetu, Seppänen Jari, Törmäkangas Jonne)

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on äänin 35 - 8, hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen asiassa.